Wikbergin talo

Vallikatu 6

Haminan Vallikadun varrella sijaitsevan uusrenessanssitalon rakennutti kaupunginviskaali Frans Wikberg vuonna 1891 heti uuden kadun valmistuttua Haminan viimeisen suurpalon 1887 jälkeen.  Vallikadun varteen nousi myös kaksi muuta samantyylistä rakennusta, joista lähinnä kauppatoria sijainneen talon rakennutti pormestari Ivar Alopaeus. Vallikatu 6:ssa sijaitseva Wikbergin talo on ainoana edelleen pystyssä.

Runsaan 2200 neliön tontille rakennettiin aluksi kaksi erillistä rakennusta, Vallikadun suuntainen päärakennus ja Eerikinkadun puoleinen pienempi asuinrakennus sekä tontin etelälaidalle suuri varastorakennus talleineen, liitereineen, varastoineen ja ulkohuoneineen. 

Kolme vuotta myöhemmin pienempi asuinrakennus liitettiin suurempaan ja tuloksena oli 575 neliön ja 19 asuinhuoneen suuruinen rakennus. Talo on hirsirunkoinen, öljymaalattu, pysty- ja vaakalaudoitettu tyylipuhdas uusrenessanssirakennus, jonka katteena oli alunperin asfalttihuopa. 

Talossa asui ensimmäisinä vuosikymmeninä pääasiassa Haminan ruotsinkielisiä  virkamiehiä perheineen, joista valtaosa oli talossa vuokralaisina. Esimerkiksi talon vuosina 1904-1910 omistanut pormestari Alopaeus ei koskaan itse asunut talossa.

Wikbergin talo oli yksityishenkilöiden omistuksessa aina vuoteen 1918, jolloin sen omistajaksi tuli ensimmäisen kerran taloyhtymä. Kahdesta neljään omistajan taloyhtymät omistivat talon vuoteen 1980 asti, jolloin viimeiset omistajat möivät talon Haminan kaupungille vuokrataloksi. Kaupungilta talo siirtyi vuonna 1991 Rakennusinsinööritoimisto Toikka & Kni:lle ja edelleen Insinöörivoimalle ja Polarille, kunnes palasi yksityisomistukseen vuonna 1998. Talo on tällä hetkellä Asunto Oy Haminan Tintintuvan omistuksessa.

Wikbergin talossa on 131 vuoden aikana asunut yli 400 ihmistä. Ruotsinkielisten virkamiesten tilalle tuli 1900-luvun alkupuolella eri alojen suomenkielisiä mestareita ja yrittäjiä ja myöhemmin tavallista työväkeä. Talon suuria huoneita jaettiin pienemmiksi ja vuokralaiset majoittivat tiloihinsa yleisesti maaseudulta Haminaan kouluun tai töihin tulleita nuoria. Nuorten opiskelijoiden auttaminen ennen sotaa ja sodan aikana oli erityisen tärkeää talossa asuneille Hulda ja Emil Pakkalalle sekä sahanomistaja Vihtori Yrjöselle. 

Vuodesta 1920 lähtien taloa alettiin kutsua Tiaisen taloksi neljänneksen talosta ostaneen rautatievirkamies Aino Tiaisen mukaan. Aino Tiainen oli myöhemmin myös talon isännöitsijä. Tiaisia asui talossa 60 vuoden ajan.

Haminan kaupungin vuokratalona ja sen jälkeen rakennusliikkeiden omistuksessa talo pääsi erittäin huonoon kuntoon. Talon pelastivat vuonna 1992 annettu suojelupäätös ja vuonna 1998 tehty kauppa, jolla Markku Loponen ja Simo Rikkinen ostivat talon. Taloon remontoitiin neljä asuntoa vanhaa kunnioittaen. Talo tontteineen ja varastorakennuksineen on tällä hetkellä kahdeksan yksityishenkilön omistuksessa.

Lähde: Talo Vallikadulla -kirja, Marja Manninen, 2021